Kalastustarinaa Sointulasta.
Foto VJ - 2007
Hämärän hetken saapuessa, ja veneen lipuessa apajapaikalle, liki tyyntä
vedenpintaa pitkin. Hiljaisuuden vallatessa luonnon ja kun kuuluu tark-
kaan korvaan, yöpuulleen siirtyvän linnun hiljainen liverrys. Silkkiuikun
varjon viivähtäessä vielä tuokion laskevan auringon kajossa. Se hetki
on kalamiehen hetki.
Kun Matti lokkia syötti.....
Sointulan innokkaimpia kalamiehiä lienee ollut tuo "Mökö-Matti" jo-
ka usein aamuyöstä souteli Verkkosaaren - Säterin -Apian kanavan
muodostamassa kolmiossa mato-ongella väijyen ahven ja lahnaparvia.
No,-kerran taas Matti pääsi moottoriveneen kyydissä Tossalle pilkille
ja tulihan sitä saalista ämpärillinen. Lokkeja istui veneen ympärille ja
kun paluu alkoi heitti Matti aina silloin tällöin kalan veteen.Hiljalleen
ajettaessa alkoi lokkimäärä kasvaa ja Hirvonselältä tultaessa Kaita-
saaren seutuun oli ämpäri tyhjä.Eipä hätää,- sitten alkoivat veteen
lentää mato-purkista kasiaiset ja Sointulan laiturissa olivat madotkin
loppu. Laiturin yläpuolella vain kiersi suuri ja kiljuva lokkiparvi.Ve-
neen omistajan kommentti oli sitten lokkien kiljunnan keskeltä:
"Tulihan ainakin lokit ruokittua !"
Kalamiehen vala...
Samainen Matti kertoi tekemästään kalamiehen valasta. Ollessaan
hiukan toisella kymmenellä hän oli päässyt talvipilkille mukaan isojen
miesten kanssa. Lunta oli jäällä puolisääreen ja kahlaamista riitti. En-
nenkun pilkkiminen alkoi sanoivat miehet Matille: -" Matti,sun täytyy
tehdä nyt kalamiehen vala että saisit mukaasi kalaonnen. Mene tuon-
ne Kukkarokiven päälle ja yhdellä jalalla seisten kukut kolme kertaa.
Tämä siis tapahtui Vanajan puolella. Matti kahlasi hangessa puoli ki-
lometriä, kiipesi kivelle ja yhdellä jalalla seisten kiekui kolme kertaa.
Matti kahlasi takaisin ja totiset miehet totesivat:" Matti , kyllä susta
kalamies tulee." Niinkuin tulikin.
Uusia kalalajejako.....
Moni kalastaja on saanut saaliikseen mm. sorvia ja suutareita. Ei to-
sin suuria määriä,mutta jonkinverran kuitenkin. Sorva on levinnyt jo
Tampereen pohjoispuolelle asti.
Suutari on tuttu niin Tykölänjärvestä kuin Savijärvestäkin. Myöskin jo
vuosia sitten sitä on satunnaisesti tavattu verkoista Mallasselän puolel-
takin.
Katiskasta 14.6.2007 ( lahna ja sorva.) Foto: VJ
Ankerias on salaperäinen otus.Takavuosina niitä jäi pitkäänsiimaan Soin-
tulan edustaltakin ja Apianlahdesta. Voimakkaan ja rasvaisen "luikeron"
kannat ovat täysin istutuksista riippuvaisia.
Aivan juuri STT kertoi, että suomen vesiin istutetaan Englannista pyydet-
tyjä ankeriaan poikasia 108000 kpl.Kalatalouden keskusliitto pyrkii is-
tutuksilla elvyttämään ankeriaanpyyntiä Suomessa.
Toutain on levinnyt Vanajan kautta jo kanavan lussiporttien edustalle.
Moni on sitä mieltä, että sinne se saa jäädäkin. Vapakalastajalle se an-
taa kai mielihyvää, ja komea on sen potku pintavedessä.....
Mutta,mutta mikä on sen käyttöarvo muuten ?
Tavallisen kalamiehen saaliskalaksi jäänevätkin tutut hauki,ahven,
lahna ja onnen käydessä myöskin kuha. Särki on myös mato-onkijalle
tuttu kaveri.
Ahven on sittenkin sitä peruskalaa joka on kaikkien saatavilla. Lisäksi
kala, tuo raitapaita on kaikenlisäksi maukas ja monipuolinen saaliskala.
Pirteä otus ja hyvää ravintoa kun sen valmistamisen taitaa ja riittää ha-
lua kokeilemiseen. Pannulle,savuun ja keittoon.
Foto: VJ - 2006
Kalamiehen perussaalista odottamassa jatkokäsittelyä.
Verkkosaarenkarin ahvenet.
Syöttikalan käyttö on ollut vanha konsti kalastettaessa isompaa ahventa
esimerkiksi Verkkosaaren karikosta, liki laivareittiä. Syöttien hankinta
onnistuu hyvinkin kun hallussa on heittohaavi. Tällöin syötit ovat vahin-
goittumattomia ja säilyvät isommassa ämpärissä edellyttäen että vettä
vaihdetaan säännöllisesti.
Verkkosaaren edestä paikasta jossa tukkiniput aikoinaan seisoivat ja
odottivat alaslaskua saa edelleen myös joskus isompaa ahventa syö-
tillä ongittaessa. Kokemusta on siitä asiasta ! Pohja-ongella onkiessa
on tuntuma hyvä ja tuntee selvästi kun isompi ahven "rouskuttaa" syöt-
tiä pohjan tuntumassa.
Se kalastus joka nykyisin sointulalaisten toimin tapahtuu on tietenkin
aivan muuta kuin se kalastus jota aiemmin on tehty elinkeinona viime
vuosisadan alkupuolella. Nykyisin se toimii vapaa-ajan virkistystoi-
mintana. Toki sen anti on muutakin kuin saalistusvietin toteuttamista.
Luonnossa ja vesilläliikkumisessa on nykyisen kiireisen ihmisen tilai-
suus hengähtää ja rentoutua. On aikaa seurata luonnon omaa vuo-
rottelurytmiä.Järvien selillä ja lahdissa liikkuva ihminen on osa maise-
maa. Tuo on jatkuvasti ilmettään vaihtava suuri maalaus.
Vuodenajat ja vuorokauden eri vai heet sitä muokkaavat joka hetki.
Jatkuu....
