Nyt tapahtuu !
2008.
**************************
Rantailta sujui taaskin suotuisan
sään vallitessa. Ukkospilvet kiersi-
vät paikan.
Kitos osallistujille...
***************************
Sointulan Ville Seppänen valittiin
vuoden koskilaiseksi.
Onnittelut Villelle !
Väinöläntien valaistusta uusitaan
ensi syksyn pimeitä varten.
**************************
******************************************
Ravintola Wanhan Mestarin remontti on ohitse ja
lähiöpupi on jälleen avoinna.
******************************************
Foto:Veikko Järvinen
Ylläoleva kuva on ns. Jokisen-niemestä tai Kiviniemestä kuten kuvasta ilmenee.
Pentti Jokinen joka on asunut paikassa lapsuudessaan, kertoi alueen ja tämänkin
paikan historiasta Sointulan asukasyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa,ke -
väällä 2006.
Nykymuotoiseen Sointulaan ensimmäiset asukkaat muuttivat vuoden 1969 syys-
kuussa.Sen jälkeen rakennuksia valmistui tasaiseen tahtiin. Kerrostalojen lähei -
syyteen valmistui ajan kanssa omakoti ja rivitaloasuntoja. Nytkin vielä vuonna
2006 on alueelle nousemassa uusi omakotitalo.
Ensimmäisenä valmistui kuusikerroksinen punatiilinen tornitalo osoitteeseen Soin-
tulantie 4. Asukkaat muuttivat taloon syyskuun puolivälissä 1969. Samanlaisia ta-
loja on nyt varsin keskeisellä paikalla kolme. Piha on myös kertaalleen palkittu ja
siitä muistona on pihassa olevaan kiveen kiinnitetty laatta.
Sointulaan rakennettujen osaketalojen nimivalikko on kuin suoraan Aleksis Ki-
ven seitsemästä veljeksestä.Niitä nimettiin sitten ikäjärjestyksessä veljesten mu-
kaisesti. Sointulaan A-talon jälkeen valmistui parin kuukauden perästä veljessar-
jan vanhin eli Sointulan Juhani. Kun sitten miettii tuota lähiöravintolan nimeä jo-
ka oli Jukola,-ymmärtää nimenvalinnan logiikkaa. Veljesten kokoontumispaikka
ja paikka jossa viihdyttiin oli juuri tuo Jukola.
Valkeakosken ja Sääksmäen raja on mennyt ennen kuntaliitosta osittain nykyisen
Sointulan lävitse.Sointulan edustalla olevassa Verkkosaaressa on myös ollut asu-
tusta.Kalastaja Virtanen on siellä elellyt ja myöhemmin Sallisen perhe. Verk-
kosaaressa on sijainnut myöhemmin hetken aikaa tanssilava jonne nuorisoa kuljetet-
tiin mm. proomulla.Tanssilava oli Sos.dem. nuorten talkoovoimin rakentama.Mui-
ta nimettyjä Sointulan edustan saaria ovat Muurahaissaari ja Mäntysaari
Verkkosaaren Säterin puoleisella rannalla on ollut pystyssä tukkipylväitä joihinka
uittoaikaan sai kiinnitettyä tukkiniput odottamaan Apian kanavasta alas uittamista
Kulku saareen tapahtui kesäaikaan tietenkin veneellä. Talvisaikaan merkittiin kuu-
senhavuilla kantava reitti Sointulan puolelle. Kalle Oskari Virtanen siis oli saaren
ensimmäinen asuttaja.Rakennustarpeet löytyivät järvestä kuin myöskin Kiviniemen rakennustarpeetkin.Isossa laarissa riitti uittojen jäljiltä puutavaraa.Asuttavaan
kuntoon Verkkosaaren asunto tuli 1912.Lopulta tuli aika jolloin yhtiölle oli myytävä
tuo paikka.Terveyskään ei enää kestänyt saaressa asumista vaan oli siirryttävä Lem-
päälään vanhimman pojan hoitoon.Miehen mainenvaellus päättyi kesäkuussa1934.
Eenok Sallinen asutti saarta tovin aikaa,saari jäi lopulta asumattomaksi kun saaressa
ollut rakennus purettiin keväällä 1936.Saaressa on myös synnytty. Kaksi ihmistainta
on aloittanut elämänsä saariolosuhteissa.Nämä henkilöt ovat Urho Johannes Virtanen
ja Sirkka Marjatta Sallinen.
Valkeakosken Koskenpoikien painitoiminnassa pitkään toiminut Kalle Viita-
nen kertoo että seuralla oli joskus harjoitusleirikin saaren tanssilavalla, joka oli
katettu paviljonki.Molski tuotiin veneellä saareen ja sitten vain painimaan. "Oli kuin
olisi ulkomaan reissu tehty": Totesi Kalle.
Apian kanavalla ovat asuneet mm.kalastajat Heikki ja Matti Apia.Suuri aisakeinu
sijaitsi siinä Matti Apian paikalla. Pentti Jokinen kertoi toimineensa pienenä poikana
soutumiehenä kalastaja Apialla. Innalan ja Sointulan tiloista kertoo nykyisinkin vielä
kaupungin puisto-osaston toimisto joka sijaitsee vanhassa Sointulan tilan päära-
kennuksessa.
Sointulan päärakennus syyskuu 2006
Veljekset Heikki ja Matti Apia tulivat 1800 luvun lopulla asumaan Apianvirran tuntu-
maan.Heidän kalastusretkensä ulottuivat aina Ponsanselälle ja Pälkänevedelle asti.
Heikin ja Mantan pojan Armas Apian myöhemmin tekemät päiväkirjamerkinnät ovat
kertoneet kalastusmatkoista ja saadusta saaliista. Matkat kestivät joskus kolmekin
vuorokautta ja ne tehtiin joko soutamalla tai sitten purjetta käyttäen.Vuonna 1919
Armas hankki seutukunnan ensimmäisen perämoottorin,Evinrude-merkkisen.Kone
tuli helpottamaan matkojen taittamista.
Innalan tilalla olleessa omakotitalossa mäen töyräällä ennen Apian kanavaa asuivat
viimeksi Leskiset. Hannu Leskinen kertoi että heidän muuttopäivänään taloon ajoi
Juuso Walden pihaan ja kyseli tunnelmia muuttaneilta. Hannu Leskisen isä toimi
tuolloin kesäisin Wellamossa lämmittäjänä. Hannun mukaan paikassa oli mukava asua
mutta lähdettävä oli kun "huussin" taakse alkoi nousta uusia kivitaloja.Hannu kertoi
päässeensä isänsä Sulo Leskisen kanssa tekemään Wellamolla viikon reissun vuonna
1964 hakemaan tukkinippuja.Samalla reissulla oli ollut toinen masinisti "Kapu" Jär-
vinen ,joka aina tilaisuuden tullen pisti uistimen veteen kuhaa pyytämään.
Tuo Innalan talo koki sitten mielenkiintoisia vaiheita ennen purkuaan. Eräänä yönä
paloi muutaman kymmenen metrin päässä talosta ollut aittarakennus.Talossa ei he-
rätty,mutta aamulla ihmeteltiin kun poliisi koputteli oveen ja kyseli onko tapahtunut
yön aikana mitään erikoista.
Toinen tapaus oli kun Hannu oli ostanut Taisto Isaksonilta kovaääniset jotka hän
sitten kytki levysoittimeen pihamaalla. Ei muuta kuin pelit soimaan. Hetken kulut-
tua nousee vanhempi arvokkaan oloinen pariskunta mäkeä ylös ja kyselee että:
" Onko täällä avattu joku ulkoilmaravintola.?"
Lähteinä käytetty:
Asukasyhdistyksen muisteluilta 2006
Pentti Jokinen
Hannu Leskisen kertomus.
Valkeakoski 2002 julkaisu/Aarre Sallinen
Valkeakoski 1995 julkaisu/Aarre Sallinen.
Kalle Viitasen kertomus.
Jatkuu....
